Hauki on kala, delfiini ei
Tuli viimein tapitettua pitkään katsomista odottanut delfiinidokumentti The Cove. Etukäteen oli jo tiedossa, että kyseinen dokkari ei ole välttämättä hauskinta katseltavaa eläinrakkaille. Filmissä oli kuitenkin ihan mukavasti asiasisältöä ja odotettua vähemmän sitä punaiseksi värjäytynyttä vettä. Eläinsuojeluhössötyksiä vieroksuvatkin voivat heittää ennakkoasenteensa jorpakkoon, sillä kyse ei ole ainoastaan söpöistä vedenelävistä.
Sirkushuveja
"Jättiyleisö todisti Suomen toista jääkiekon maailmanmestaruutta sunnuntai-iltana. Yleisradion mukaan myöhään illalla lähetetyn ottelun keskikatsojamäärä oli lähes 2,1 miljoonaa suomalaista.
Suurimmillaan yleisö oli ottelun loppumetreillä, jolloin television ääressä oli enimmillään 2,6 miljoonaa katsojaa eli puolet suomalaisista."
http://www.mtv3.fi/urheilu/mmjaakiekko2011/uutiset.shtml/2011/05/1330035
"Kiekkokansa sai huvia koko rahan edestä Suomen jääkiekkojoukkueelle järjestetyssä kansanjuhlassa. Jääkiekkoilun MM-juhla kokosi Helsingin Kauppatorille jättiyleisön. Torille ja sen läheisyyteen kerääntyi ainakin 90 000, ehkä jopa 100 000 ihmistä, arvioi Helsingin poliisin päivystävä komisario iltayhdeksän jälkeen."
Puoli Suomea ei voi olla väärässä. MM-lätkän isänmaallinen hurmos on mainiota viihdettä, josta voivat nauttia myös ne, jotka eivät muuten kiekkoilua aktiivisesti seuraa. Nähtäväksi jää, olivatko nämä viimeiset Mertarannan selostamat kisat.
Sala-automaattiyhdistys
"RAY saa vuosittain 600 miljoonan euron potin kansalaisten hedelmäpeleihin ja muihin automaatteihin työntämistä kolikoista.
Potista 200 miljoonaa kuluu RAY:n oman toiminnan pyörittämiseen.
Järjestelmän ylläpitoa on myös monopoliyhtiön harjoittama runsas suhdetoiminta, jonka yksi päämäärä on monopolin säilyttäminen."
"Raha-automaattiyhdistystä valvovat sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäministeriön poliisiosasto. Molempien johto on RAY:n kutsujen vakiokalustoa.
Valvottava eli RAY maksaa taksikuljetukset, majoitukset, ruuat ja juomat, jopa suksienvoitelun ja hissiliput.
RAY on viimeisiä Kekkos-Suomen jäänteitä – poliitikot jakavat järjestön johtopaikat, sen hallituksessa poliitikot pääsevät matkustelemaan Las Vegasiin, Lapin hangille tai nauttimaan maailmanluokan taiteilijoiden esityksiä Helsingin Areenalle."
http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/ajankohtaisohjelmien-aiheita/mot-sala-automaattiyhdistys
Vanhuksen lantti kun pelikoneeseen kilahtaa, poliitikko kavereineen Lappiin vilahtaa. Eipä tämä kyllä näytä ketään enää näin vaalien jälkeen kiinnostavan.
Kansanedustajatilastoja
Näin vaalien allahan on hyvä hetki luoda kaikkea muuta kuin leikkimielinen katsaus viimeisiään vetelevään hallituskauteen.
Pahimmat joo joo -miehet:
KESK Kalli Timo 3367
KESK Pentti Klaus 3366
KESK Kiviranta Esko 3348
KESK Kerola Inkeri 3337
KOK Zyskowicz Ben 3337
Vaikeimmat vastarannankiisket:
VAS Lapintie Annika 3199
VAS Yrttiaho Jyrki 3196
VAS Kangas Matti 3191
VAS Kuoppa Mikko 3186
VAS Valpas Unto 3185
Räikeimmät lintsarit:
KESK Lehtomäki Paula 1978
KESK Heikkinen Hannakaisa 1964
KESK Salovaara Pertti 1780
SD Hurskainen Sinikka 1755
VAS Laakso Jaakko 1565
Turhimmat tyhjäntoimittajat:
PS Virtanen Pertti 145
SD Koski Valto 133
SD Rajamäki Kari 68
SD Tuomioja Erkki 60
SD Kalliomäki Antti 55
http://kiksu.net/eduskunta/index.php?kausi=3&data=aanestykset&sort=edustaja&order=asc
Talous, pankit ja velka
Vaikka nämä aiheet eivät kiinnostaisi pätkääkään, voin silti suositella seuraavia dokumentteja jokaisen katsottavaksi. Ensimmäisessä pohditaan Yhdysvaltojen jatkuvasti paisuvaa valtionvelkaa ja sen taustalla olevaa talouspolitiikkaa. Jälkimmäisessä käydään läpi syitä, jotka lopulta johtivat vuoden 2008 pankkikriisiin ja talousromahdukseen.
http://www.sonyclassics.com/insidejob/site/
Ihmettelen kovasti, jos kumpikaan ei nostata tunteita tai herätä ajatuksia. Onneksi voimme kuitenkin olla helpottunein mielin, sillä tiedämmehän, että tällaiset ongelmat eivät yleensä millään tavoin kosketa Suomea, ja että tyhmien amerikkalaisten sotkuista tuskin löytyy mitään yhtäläisyyksiä suomalaiseen talouspolitiikkaan.
Miten puhdasta on maakaasu?
http://www.gaslandthemovie.com/
Gasland on palkittu dokumentti, joka kertoo epäkohdista ja ongelmista, joita syvälle maaperään varastoituneen liuskekaasun poraamiseen voi pahimmillaan liittyä. Jos ei täysmittaista filmiä pääse näkemään, kannattaa katsoa ainakin tämä:
http://www.pbs.org/now/shows/613/index.html
Kaasutietoutta Wikipediasta:
Pakkoruotsi-ilta
Jos joltain on mennyt pakkoruotsivääntö tyystin ohi, niin tämän katsomalla voi palauttaa mieleen, millaisilla perusteilla viiden prosentin vähemmistökansanryhmämme sanelee yhä edelleen omia ehtojaan:
http://areena.yle.fi/video/1492997
Kertonee jotain nykypäivän demokratiasta, että tällaisella murskaenemmistölläkään ei saada asioihin muutoksia?
Pakkoruotsista pakkovenäjään
Pääministeri Kiviniemen mielestä Itä-Suomessa voitaisiin lukea ruotsin sijasta venäjää. Opetusministeri Virkkusen mielestä se olisi kovin huono idea.
"Kielikiista leimahti taas"
Näitä pakkoruotsiin liittyviä vääntöjä seuratessa yleensä vain kiukustuu. Päätin kuitenkin yrittää hieman kommentoida Hanna-Leena Hemmingin tuoretta blogikirjoitusta:
"Yltiöidealistin kielipoliittinen kannanotto"
http://www.hemming.ws/posts/yltioeidealistin-kielipoliittinen-kannanotto-447.php
En tiedä mitä herkullista on siinä, että kielet muodostavat käytännössä tietyn rajallisen tuntimäärän jakavan ainekokonaisuuden muiden perusaineiden joukkoon. Jokin vapaavalintainen kieli ei voi viedä esimerkiksi fysiikan paikkaa samalla tavalla kuin se voisi ideaalitilanteessa korvata ruotsin.
Typerää on perustella ruotsin tärkeyttä pelkällä rajanaapuruudella. Jos kahdella valtiolla on jokin yhteinen kieli, Suomen ja Ruotsin tapauksessa englanti, maiden välinen kommunikaatio ei ole ongelma. Todennäköisesti enemmän hyödyksi käy jokin laajasti puhuttu valtakieli, varsinkin alueilla, joilla englantia osataan heikommin. Tässä mielessä pakkovenäjäkin olisi pakkoruotsia parempi vaihtoehto. Mitä kauppapoliittisiin syihin tulee, minusta on aika käsittämätöntä pakko-opettaa tietty kieli koko kansalle ainoastaan siksi, että pieni osa heistä päätyy ammattiin, jossa kyseisen kielen osaaminen on etu tai jopa välttämättömyys.
On itsestäänselvää, että mitä useampaa kieltä opiskelee nuorena, sitä todennäköisemmin joku niistä sopii tulevaisuuden tarpeisiin niin työelämässä kuin sen ulkopuolella. On kuitenkin suorastaan hölmöä lähteä määrittelemään, kuinka monta kieltä tarvitaan hyvään kielitaitoon. Kymmenestäkään kielestä ei ole iloa, jos yksikään niistä ei satu olemaan se, jota lopulta tarvitsee. Käyttämättöminä kielet unohtuvat nopeasti, eikä sanavarastoa kerry.
Täytyy todeta, että englannin opetuksen aloittamisen siirtäminen myöhempään olisi varmasti kaikkein karmein virhe. Englanti on kuitenkin ainoa vieras kieli, johon nykynuori törmää päivittäin. Kun perusteet ja kielioppi omaksutaan mahdollisimman varhain, kielitaito kehittyy kuin itsestään kouluajan ulkopuolellakin.
Pakkoruotsin kannattajien järkiperusteiden puute osoittaa valitettavan selvästi, että tässä on kyse vain ja ainoastaan ruotsin virallisen kielen aseman puolustamisesta.
