Mediavahti mullo.net

30Mar/102

Pakkoruotsi-ilta

Jos joltain on mennyt pakkoruotsivääntö tyystin ohi, niin tämän katsomalla voi palauttaa mieleen, millaisilla perusteilla viiden prosentin vähemmistökansanryhmämme sanelee yhä edelleen omia ehtojaan:

http://areena.yle.fi/video/1492997

Kertonee jotain nykypäivän demokratiasta, että tällaisella murskaenemmistölläkään ei saada asioihin muutoksia?

Kommentit (2) Paluuviitteet (0)
  1. Siitähän se kertoo. Siksipä:

    Osallistu Å-kampanjaan (ookampanja.webs.com). Se on helppoa.

    1. Useassa julkisessa paikassa olevat ohjeet ja opasteet ovat sekä suomen- että ruotsinkielellä esimerkiksi tarroin. Ruotsinkielisen tarran voi hyvin poistaa tai kaksikielisestä tarrasta irroittaa ruotsinkielisen osuuden.

    2. Liikennemerkeistä voi peittää ruotsinkielisen osuuden joko pysyvästi tai tilapäisesti.

    3. Julkisista tietokoneista voi irroittaa å-kirjaimen.

    4. Hotelleissa, linja-autoasemilla ja rautatieasemilla on useasti esitteitä monella eri kielellä. Kaikki ruotsinkieliset esitteet voi viedä pois.

    5. Liity mukaan! Meitä ei tarvitse olla montakaan, kun vaikutukset alkavat jo näkymään!

  2. Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-2 miljardia euroa vuodessa.

    Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi ”niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi”.

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm

    Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.

    Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.

    - Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm

    Veikko Heiskanen oli geofyysikko ja geodeetti. Maalaisliiton kansanedustaja 1933-1936. 1935 sai eduskunnassa lain sukunimien suomalaistamisesta (Lex Heiskanen), jolla 250 000 suomalaista muutti vierasperäisen sukunimensä suomalaiseksi. Ohion yliopistossa 1950-61 Veikko Heiskanen johti tiedemiesryhmää, jonka salaisena tehtävänä oli laskea mannertenvälisten ydinohjusten tarkkoja lentoratoja ja osumatarkkuutta.

    http://lyyxem.freehostia.com/lehti-2-1937.htm

    Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti ”Huusis”-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.

    Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

    Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkotti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

    http://suomenmaa.bravehost.com/


Jätä kommentti


Ei paluuviitteitä.

Aiheet

Suosituimmat

Arkisto

Linkit

RSS Uutisia